Jokaisen kilpailijan, valmentajan ja kisajärjestäjän tulee lukea kilpailuopas huolella. Kilpailuopasta päivitetään aina tarvittaessa. Viimeisin versio on päivätty 15.1.2020.

IMMAF Rules 

Kilpailusopimus_20160319

SVOL_Antidopingohjelma_20180610 (1)

 

 

1   Johdanto

Tähän oppaaseen on koottu Suomen Vapaaotteluliiton voimassaolevat kilpailu­määräykset. Suomen Vapaaotteluliiton hallitus päivittää kilpailumääräyksiä aina tarvittaessa. Tässä oppaassa liitolla tarkoitetaan aina Suomen Vapaaotteluliittoa. Tämän kilpailuoppaan määräyksiä noudatetaan kaikissa Suomen Vapaaotteluliiton tai sen jäsenseurojen järjestämissä vapaaottelukilpailuissa.

2   Kilpailujen valvonta

Suomen Vapaaotteluliitto valvoo, että sen alaiset kilpailut järjestetään liiton kilpailusääntöjen, ohjeiden ja säädösten mukaisesti. Suomen Vapaaotteluliiton hallituksella on oikeus evätä kilpailulupa järjestäjältä, joka laiminlyö tämän kilpailuoppaan mukaisia määräyksiä.

 

Suomen Vapaaotteluliiton jäsenseuran alainen urheilija saa Suomessa osallistua ainoastaan vapaaottelukilpailuihin, joissa noudatetaan tämän kilpailuoppaan mukaisia määräyksiä. Mikäli ottelija osallistuu kilpailuun missä ei noudateta tämän kilpailuoppaan määräyksiä, Suomen Vapaaotteluliitolla on oikeus langettaa 6kk kilpailukielto kyseiselle ottelijalle.

 

Kilpailuissa saa käyttää ainoastaan koulutettuja tuomareita, joista liitto pitää luetteloa, joka julkaistaan liiton www-sivuilla. Liitto valvoo ja ohjaa tuomareiden toimintaa.

 

Suomen Vapaaotteluliitto kiinnittää erityistä huomiota otteluparien tasaisuuteen. Liitolla on oikeus evätä yksittäisen ottelun tai koko kilpailutapahtuman järjestäminen, jos on perusteltu syy epäillä, että kyseinen ottelu ei olisi riittävän tasainen tai ottelu/tapahtuma ei muutoin olisi liikunnan eettisten arvojen ja urheilun reilun pelin periaatteiden mukainen.

 

Suomen Vapaaotteluliitolla on oikeus antaa sanktioita liikunnan eettisten arvojen ja urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesta toiminnasta.

 

Suomen Vapaaotteluliiton hallituksen jäsenillä on oikeus saapua Suomessa kaikkiin  vapaaottelukilpailuihin ilman pääsymaksua ja heille on järjestettävä istumapaikat mahdollisimman läheltä häkkiä tai kehää.

3   Otteluluokat

Suomen Vapaaotteluliiton otteluluokat ovat:

A-luokka                      ammattilaissäännöt, 3×5 min

IMMAF                      IMMAF:n amatöörisäännöt, 3x3min

C-luokka                      amatöörisäännöt, 3×3 min

D-luokka                      amatöörisäännöt, 2×3 min

Juniorit                        IMMAF:n juniorisäännöt

 

D-luokassa ei saa otella tyrmäyshakuisesti. D-luokka on tarkoitettu alle 18-vuotiaille aloitteleville kilpailijoille ottelu­tuntuman kartuttamiseksi sekä Suomen Sotilasurheiluliiton kilpailuihin, joissa tasoerot saattavat olla niin isot, että otteluiden järjestäminen C-säännöillä ei olisi enää turvallista.

 

IMMAF-, C- ja D-luokassa ei sallita kaikkia A-luokassa sallittuja luovutusotteita, eikä polvipotkuja päähän. C-luokassa maassa ovat löynnit ja potkut sallittuja vain vartaloon. Lisäksi D-luokassa ei sallita lyöntejä tai potkuja matto-ottelussa vastustajan päähän, toisin kuin A- ja IMMAF-luokissa. IMMAF-, C- ja D-luokissa on myös ns. sukkamalliset säärisuojat sekä paksummat hanskat kuin A-luokassa.

 

Missään otteluluokissa ei sallita potkuja maassa olevan vastustajan päähän.

 

 

Kriteerit otteluluokissa etenemiselle:

IMMAF-luokkaan pääsemisen edellytys:

• 18-vuoden ikä sekä oman valmentajan näkemys, että valmennettava on valmis ottelemaan IMMAF-säännöillä.

A-luokkaan pääsemisen edellytys:

• vapaamuotoinen hakemus liiton hallitukselle, jossa mukana seuraavat liitteet:
  • MRA (varjoaineavusteinen pään magneettikuva)
  • MRI joka toinen vuosi (tai määräyksen mukaan).
• ottelulupa on voimassa kaksi (2) vuotta kerrallaan, uusi hakemus (liitteenä MRI) toimitettava hyvissä ajoin
• MRA/MRI lausunnot toimitetaan Atte Koljoselle sähköpostitse (atte.koljonen@gmail.com) tai postitse (Suvituulentie 7-11 C11, 36110 Ruutana)

 

Näistä kriteereistä poikkeaminen otteluluokissa etenemisessä vaatii kirjallisen anomuksen liiton hallitukselle, joka käsittelee poikkeusluvan myöntämisen / eväämisen.

 

4   Junioreiden ikäluokat ja säädökset

 

1. Ilmoittautuessa kilpailuihin ilmoitetaan: nimi , seura, junioriluokka, syntymävuosi , kamppailutausta ja valmentajan nimi.

Esimerkiksi:

• Malli Make
• Koivukylän MMA.
• A-jun 65.8kg
• Syntymävuosi 2002
• Kamppailutausta 2v MMA-harjoittelua, ei muuta kamppailutaustaa
• Valmentaja Pertti Susi 040 784 23292

 

 

2. Kaksi painoluokkaa voidaan yhdistää, mikäli se sopii alemman painoluokan urheilijalle. Alle 18-vuotiaiden otteluissa ottelijoiden välinen ikäero ei saa olla ylittää kolmea vuotta. Junioriluokkien välillä voidaan hypätä yksi luokka, mutta kuitenkin niin ettei ikäero saa olla enempää kuin kolme vuotta. Jos ottelupari tulee eri ikäluokkien välille, niin ottelu käydään nuoremman ikäluokan säännöillä. A- juniori-ikäiset voi otella aikuisia vastaan, mutta säännöt A- junioreiden mukaan. Tässä tapauksessa ikäero voi ylittää kolme vuotta.

 

3. SM-kilpailut järjestetään painoluokittain vain A-junioreille. B- ja C-junioreiden osalta painoluokat ja sarjat jaetaan tapauskohtaisesti.

 

4. Todistusta verikokeista ei vaadita B- ja C-juniori-ikäisiltä ottelijoilta.

 

 

5. Alle 18-vuotiaan junioriottelijan valmentaja sitoutuu huolehtimaan jokaiselta ottelijalta huoltajan suostumuksen kilpailuihin ja samalla selvittämään huoltajalle, että kilpailun järjestäjä tai Suomen Vapaaotteluliitto ei vakuuta ottelijoita. Lisäksi huoltajalle pitää selvittää se, että vapaaottelussa loukkaantumiset ovat mahdollisia ja Suomen Vapaaotteluliitto ja kilpailun järjestäjä ei ota vastuuta näissä tapauksissa. Jokainen ottelija on velvollinen hankkimaan Suomen Vapaaotteluliiton lisenssi­vakuutuksen tai muun vastaavan vakuutuksen, joka kattaa vapaaottelussa kilpailemisen ja takaa vähintään saman vakuutusturvan kuin liiton tarjoama lisenssivakuutus. Tosite vakuutuksesta tulee näyttää kilpailun järjestäjälle. Lisäksi jokaisen kilpailijan tulee hankkia liiton lisenssi.

 

 

6. B – ja C-juniorit ei saa teipata käsiä tai käyttää käsisiteitä. Poikkeuksena ranne, jonka saa teipata.

 

KILPAILUKAUSI:

1.1. – 31.12

 

A-juniorit

Kilpailupäivänä ottelijan on oltava 16 vuotta täyttänyt, mutta alle 18 vuotta vanha.

Otteluaika 3×2 min / 1 min

 

Painoluokat:

Samat kuin aikuisilla. Tapahtumakohtaiset sovellukset sallittuja.

 

Varusteet: Aikuisten amatöörisääntöjen mukaan.

 

Säännöt: kts. IMMAF:n voimassaolevat juniorisäännöt

 

B-juniorit

Kilpailupäivänä ottelijan on oltava 14 vuotta täyttänyt, mutta alle 16 vuotta vanha.

 

 

Otteluaika 1×4 min / 1 min

 

Painoluokat

Pojat ja tytöt: 40 kg, 44 kg, 48 kg, 52 kg, 57 kg, 62 kg, 67 kg, 72kg, +72kg (tapahtumakohtaiset sovellukset sallittuja)

 

Varusteet: Aikuisten amatöörisääntöjen mukaan.

 

Säännöt: Aikuisten C-sääntöjen mukaan, mutta tyrmäyshakuinen otteleminen on kielletty. Lisäksi jalkalukoista sallittu vain suora nilkkalukko.

 

 

C-juniorit

Kilpailupäivänä ottelijan on oltava 12 vuotta täyttänyt, mutta alle 14 vuotta vanha

 

Otteluaika 1x3min/1min

 

Pojat ja tytöt: 31kg, 34kg, 37 kg, 40 kg, 44 kg, 48 kg, 52 kg, 57 kg, +57kg (tapahtumakohtaiset sovellukset sallittuja)

 

Varusteet: Aikuisten amatöörisääntöjen mukaan.

 

 

Arvosteluperusteet Unified Rulesin mukaan. Alaikäisten otteluissa voidaan vaihtoehtoisena tuomarikokoonpanona käyttää häkkituomarin lisäksi vain yhtä arvostelutuomaria.

 

5   Kansalliset kilpailut

Kansalliset kilpailut (ml. ns. salikisat) pyritään järjestämään kilpailukaudella kolmen viikon välein. Jäsenseurat anovat kilpailuluvat liiton hallitukselta.

 

Vain liiton jäsenseurojen jäsenet, joilla on voimassaoleva kilpailulisenssi, saavat osallistua liiton alaisiin otteluihin. Kansainvälisissä ammattilaiskilpailuissa myös ulkomaalaisten ottelijoiden lisenssimaksut tulee olla hoidettuna tämän kilpailuoppaan mukaisesti (kts. luku 12).

 

Kilpailujen järjestäjät perivät kansallisissa amatööriotteluissa kilpailijoilta osallistumismaksun. Kilpailujen järjestäjän pitää antaa amatööriotteluissa kilpailijoille mitali tai vastaava palkinto. Osallistumismaksusta pitää ilmoittaa kilpailukutsussa.

 

Kansallisia kilpailuja voi järjestää ainoastaan liiton virallisilla ottelusäännöillä. Liiton kilpailumääräyksiä ja kilpailuopasta pitää aina noudattaa ja on kilpailujärjestäjän vastuulla varmistaa että ottelijoiden esim. jäsenmaksut, lisenssit, verikokeet, vakuutukset, ADT-sopimukset ja muut tässä oppaassa mainitut tai SVOL:n hallituksen muuten edellyttämä todistukset ovat voimassa.

 

Kansallisissa kilpailuissa ei saa käydä IMMAF-säännöin käytäviä otteluita 7vrk ennen tai jälkeen kotimaisten arvokilpailuiden.

6   Kansainväliset kilpailut

Kansainvälisiä kilpailuja voi järjestää ainoastaan liiton virallisilla ottelusäännöillä. Liiton kilpailumääräyksiä ja kilpailuopasta pitää aina noudattaa, esim. jäsenmaksut, lisenssit, vakuutukset, antidoping jne.

7   Amatöörien SM-kilpailut

Amatöörien SM-kilpailut järjestetään 10. – 12.4.2015. Amatöörien SM-kilpailuihin osallistuvilla kilpailijoilla pitää olla käytynä vähintään yksi liiton amatööri­sääntöjen mukainen ottelu. Amatöörien SM-kilpailuihin ei saa osallistua ottelijat, jotka luokitellaan A-luokan ottelijoiksi. SM-kilpailuihin saa osallistua Suomen kansalaiset ja Suomessa vakituisesti kaksi vuotta asuneet henkilöt.

 

Amatöörien SM-kilpailut järjestetään miehille ja A-junioripojille liiton virallisissa painoluokissa:

korsisarja                      alle 115 paunaa                      alle 52,2 kg

kärpässarja                      alle 125 paunaa                      alle 56,7 kg

kääpiösarja                      alle 135 paunaa                      alle 61,2 kg

höyhensarja                      alle 145 paunaa                      alle 65,8 kg

kevytsarja                      alle 155 paunaa                      alle 70,3 kg

välisarja                      alle 170 paunaa                      alle 77,1 kg

keskisarja                      alle 185 paunaa                      alle 83,9 kg

kevyt raskassarja                      alle 205 paunaa                      alle 93,0 kg

raskassarja                      yli 205 paunaa                      yli 93,0 kg

 

Amatöörien SM-kilpailut järjestetään naisille liiton virallisissa painoluokissa:

korsisarja                      alle 115 paunaa                      alle 52,2 kg

kärpässarja                      alle 125 paunaa                      alle 56,7 kg

kääpiösarja                      alle 135 paunaa                      alle 61,2 kg

höyhensarja                      alle 145 paunaa                      alle 65,8 kg

raskassarja                      yli 145 paunaa                      yli 65,8 kg

 

Amatöörien SM-kilpailut järjestetään tytöille (A-juniorit) näissä painoluokissa:
kärpässarja                      alle 125 paunaa                      alle 56,7 kg

höyhensarja                      alle 145 paunaa                      alle 65,8 kg

raskassarja                      yli  145 paunaa                      yli  65,8 kg

 

SM-kilpailut järjestetään kaksipäiväisinä siten, että karsinnat ovat edellisenä päivänä ja finaalit seuraavana päivänä. Ottelijoille suoritetaan punnitus ja lääkärintarkastus molempina kilpailupäivinä tai ensimmäistä kilpailupäivää edeltävänä iltana sekä toisen kilpailupäivän aamuna, mikäli sarjassa on oteltu jo siihen mennessä. SM-kilpailuissa ei otella pronssista. Mestaruutta ei jaeta, jos sarjassa on vain yksi osallistuja. Kaksi vierekkäistä sarjaa voidaan yhdistää, jos toisessa on vain yksi osallistuja ja sarjojen yhdistäminen sopii kaikille kevyemmän sarjan ottelijoille.

 

Miesten ja naisten SM-kilpailut käydään IMMAF:n säännöin. Poikien ja tyttöjen (A-juniorit) SM-kilpailut käydään C-säännöin. Alle 18-vuotiaat eivät saa osallistua miesten / naisten SM-kilpailuihin. A-junioreiden sarjaan voi osallistua ottelija, joka täyttää 16 – 18 vuotta saman kilpailukauden aikana. Kilpailukausi alkaa 1. syyskuuta ja päättyy 31. elokuuta.

 

Liitto pitää yllä ranking-listaa, johon vaikuttaa liiton alaiset amatöörisäännöin käytyjen ottelujen tulokset. Ranking-listan perusteella kaksi parasta ottelijaa sarjoittain sijoitetaan arvontakaaviossa eri lohkoihin.

 

SM-kilpailuihin tulee ilmoittautua kilpailukutsussa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Jokaiseen sarjaan otetaan maksimissaan 16 ottelijaa. Mikäli sarjaan ilmoittautuu yli 16 ottelijaa, valitaan ilmoittautuneista SM-kilpailuihin 16 parasta amatöörien ranking-listan perusteella. Vain liiton jäsenseurojen jäsenet, joilla on voimassaoleva kilpailulisenssi, saavat osallistua SM-kilpailuihin.

 

SM-kilpailuiden järjestämisoikeus tulee olla anottuna edellisen vuoden marraskuun viimeiseen päivään mennessä. (31.11.2016 mennessä tulee olla anottuna vuoden 2017 SM-kilpailut)

8   Finnish Open

Kauden 2016-2017 vapaaottelun Finnish Openia ei järjestetä.

9   Amatöörien ranking-lista

Amatööriottelijat rankataan käymiensä amatööriotteluiden perusteella seuraavasti:

 

(Rankingin perusteet päivitetään alkuvuodesta 2017)

 

SM-kilpailuihin ja Finnish Openiin ottelijat rankataan ansaitsemiensa pisteiden perusteella siinä sarjassa mihin hän ilmoittautuu, eli ottelija voi ansaita pisteitä ja otella muulloin eri painoluokassa kuin SM-kilpailuissa tai Finnish Openissa.

10   Amatööristatus

Kilpailija menettää amatööristatuksensa oteltuaan A-luokan ottelun tai muun ammattilaisottelun. Kuitenkin ottelijalla on oikeus otella IMMAF-luokan otteluita (pl.arvokisoissa) vaikka hänellä olisikin A-luokan otteluita rekordissaan.

11   Amatöörien arvokisojen osanotto-oikeus

Amatöörien arvokisoiksi lasketaan esimerkiksi Suomen-mestaruuskilpailut ja Finnish Open -turnaus. Amatöörien arvokisoihin osallistuvilla pitää olla amatööristatus ja heidän pitää olla käynyt vähintään yksi Suomen Vapaaotteluliiton alainen amatööriottelu.

 

Kansallisiin amatöörikisoihin saa osallistua myös ilman amatööristatusta eli A-luokan ottelijoiksi luokiteltavat ja A-luokassa kilpailleet saavat osallistua kansallisiin amatöörikisoihin, ei siis kuitenkaan SM-kilpailuihin eikä Finnish Openiin.

12   Vakuutus ja lisenssi

Jokaisen suomalaisen liiton kilpailuihin osallistuvan kilpailijan tulee lunastaa liiton kilpailulisenssi. Tämä koskee kaikkia otteluluokkia ja myös ulkomaalaisia, jotka edustavat suomalaista seuraa. Ilman voimassaolevaa lisenssiä ei saa kilpailla. Lisenssin hinta on 25 euroa per henkilö. Lisenssikausi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy samana vuonna 31. joulukuuta.

 

Suomen Vapaaotteluliitto on mukana Suomen Potkunyrkkeilyliiton hallinnoimassa Pohjolan lisenssivakuutusjärjestelmässä, jonka kautta tarjotaan lisenssivakuutus harrastajille ja amatöörikilpailijoille. Ammattilaiskilpailijoiden pitää hommata oma vakuutuksensa ja lunastaa vakuutukseton lisenssi, johon kirjataan oman vakuutuksen vakuutusnumero ja vakuutusyhtiö.  Myös amatöörikilpailijat voivat hankkia vakuutuksettoman lisenssin. Alle 18-vuotiaille ottelijoille voimassaoleva vapaaottelun kilpailutilanteet kattava vakuutus, joka antaa vähintään liiton tarjoaman lisenssivakuutuksen mukaisen vakuutusturvan, on pakollinen. Täysi-ikäisille ottelijoille liitto suosittelee vahvasti vakuutusturvan hankkimista. Liiton nettisivuilla on ohjeet ja linkit vakuutuksen ottamista varten. Lisenssin ja lisenssivakuutuksen osto tapahtuu Suomisport.fi järjestelmän kautta.

 

Kilpailujärjestäjät eivät ole vastuussa vakuutusten järjestämisestä; kilpailijoiden tulee itse vakuuttaa itsensä. Kilpailijat ovat velvoitettuja kilpailujen punnituksen yhteydessä esittämään kilpailujärjestäjälle todistukset voimassaolevasta lisenssistään sekä alle 18-vuotiaat voimassaolevasta vapaaottelun kilpailutilanteet kattavasta vakuutuksestaan. Kilpailujärjestäjät ovat niin ikään velvoitettuja tarkastamaan, että kilpailijoilla on lisenssi ja alle 18-vuotiaillla vakuutus voimassa.

13   Ulkomaalaisten ammattilaisten kilpailulisenssi

Ammattilaistapahtumien järjestäjien tulee maksaa tapahtumissaan kilpailevien ulkomaalaisten lisenssimaksu liiton tilille ennen kuin nämä voivat kilpailla tai osallistua kilpailujen punnituksiin. Kilpailulisenssi on henkilökohtainen, maksaa 50 euroa ja on voimassa kulloisenkin ottelutapahtuman ajan.

 

Jos liiton kanssa muuta ei ole sovittu laskutuksesta, maksetaan ulkomaalaisten ammattilaisten kilpailulisenssi  liiton tilille Nordeaan FI58 1019 3000 2150 05. Kilpailulisenssiä ei voi maksaa käteisellä. Maksun viestitiedoista tulee ilmetä kenen kilpailulisenssimaksu on kyseessä: nimi, syntymäaika ja kansallisuus on mainittava, esim. ”Kilpailulisenssi, Nyrkkihippa 3, Jack Grapplersmith, 12.3.1985, USA”.

14   Kilpailujen järjestäminen

Kilpailujen järjestäminen edellyttää luvan anomisen liiton hallitukselta sekä tapahtumakohtaisen kilpailujen järjestämissopimuksen laatimisen liiton kanssa. Ammattilaisotteluita sisältävien tapahtumien päällekkäisyyksiä tulee välttää. Jos ilmenee päällekkäisyyksiä, niin kilpailujen järjestämisoikeus on ensisijaisesti järjestäjällä, jonka kilpailujen järjestämissopimus on hyväksytty ensimmäisenä, ellei hallitus muuta päätä. Kilpailujen järjestämissopimus tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen hallitus(at)vapaaottelu.fi.

Kilpailujen järjestäjä on velvollinen noudattamaan tähän kilpailuoppaaseen kirjattuja Suomen Vapaaotteluliiton voimassaolevia kilpailumääräyksiä.

 

Kilpailujen järjestäjä pyytää viimeisimmän ADT-listan vapaaotteluliitolta kilpailuja edeltävällä viikolla. Mikäli kilpailija ei ole allekirjoittanut ADT-sopimusta ennen kilpailuja, on hänen allekirjoitettava sopimus viimeistään punnituksen yhteydessä. Kilpailunjärjestäjä on velvollinen lähettämään allekirjoitetut ADT-sopimukset viiden arkipäivän kuluessa osoitteeseen:

• sähköisesti: adtsopimukset@vapaaottelu.fi
• kirjeenä: (kysy osoite erikseen em. sähköpostista)

Kilpailujen järjestäjä vastaa Teosto-maksuista esittäessään musiikkia kilpailujen yhteydessä.

 

Kilpailujen järjestäjä on taloudellisessa vastuussa kilpailuista. Kilpailujen järjestäjä on ammattilaisotteluissa velvollinen maksamaan ennakonpidätyksen suomalaisten ottelijoiden palkkioista ja lähdeveron ulkomaalaisten ottelijoiden palkkioista.

 

Kilpailujen järjestäjän tulee lähettää ottelutulokset ja mahdolliset medical suspencionit vuorokauden sisään kilpailujen päättymisestä liiton vastuuhenkilölle sähköpostitse (aleksi.kainulainen@vapaaottelu.fi).

 

Kilpailujen järjestäjän tulee huolehtia, että kilpailupaikalla on kaikki tarvittava välineistö:

1. tuomarilomakkeet
2. tuomareiden työjärjestyslomake
3. punnituslomakkeet
4. tulosten koontilomake
5. kansio tuomarilomakkeita varten
6. keltainen kortti kehätuomareiden käyttöön
7. tuolit ja pöydät tai kirjoitusalustat arvostelutuomareille
8. pöytä ja tuolit päätuomaria, ajanottajaa ja kuuluttajaa varten
9. tuolit ja pöytä kilpailulääkäriä ja ensihoitajia varten
10. ajanottokello, 2 kpl, joista toinen on varakello
11. kongi, jolla annetaan äänimerkki erän päättyessä
12. ämpärit molempien ottelijoiden kehäkulmissa
13. eränumerokyltit (ei pakolliset amatööreillä)
14. riittävästi otteluhanskoja (A-luokan otteluissa otteluhanskojen täytyy olla uudet)
15. kertakäyttöisiä suojahanskoja tuomareille, hanskoja oltava vähintään 1 pari per ottelu
16. iso pyyhe tai lakana, jolla voidaan suojata ottelijan intiimit alueet mahdollista alasuojien vaihtoa / uudelleenkiinnitystä varten

15   Kilpailujen toimihenkilöt

Kilpailuissa tarvittavat toimihenkilöt:

1. Päätuomari, joka valvoo että kilpailut sujuvat liiton sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Kansallisissa amatöörikilpailuissa päätuomari voi tarvittaessa toimia myös kehä- tai arvostelutuomarina, mutta silloinkin on suositeltavaa, että päätuomari toimisi kilpailuissa ainoastaan päätuomarin tehtävissä. Ammattilaiskilpailuissa päätuomari ei saa olla tapahtuman promoottori.
2. Muu tuomaristo; riittävä määrä kehätuomareita ja arvostelutuomareita seuraavasti: Kehätuomareita tulee olla siten, että sama kehätuomari on korkeintaan kaksi ottelua peräkkäin kehätuomarina ja sen jälkeen on vähintään yhden ottelun tai kymmenen minuutin tauko tuomaritoiminnasta ennen kuin seuraavaksi toimii kehätuomarina. Arvostelutuomareita tulee olla siten, että sama arvostelutuomari on korkeintaan kolme ottelua peräkkäin kehätuomarina ja sen jälkeen on vähintään yhden ottelun tai kymmenen minuutin tauko tuomaritoiminnasta ennen kuin seuraavaksi toimii kehätuomarina.
3. Kilpailujen sihteeri
4. Ajanottaja
5. Kuuluttaja
6. Järjestyspäällikkö sekä tarvittava määrä järjestyksenvalvojia
7. Kilpailulääkäri. Kun otellaan A-luokan otteluita, kilpailulääkärillä tulee olla lääketieteen lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. IMMAF-, C- ja D-luokan otteluissa kilpailulääkäriksi riittää sairaanhoitaja/ensihoitaja/lääketieteen kandidaatti, mikäli kilpailujärjestäjä ei saa hankittua paikalle lääketieteen lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä kilpailulääkäriksi. Kilpailujärjestäjän tulee ilmoittaa kilpailulääkärin nimi, pätevyys (suoritettu tutkinto) ja yhteystiedot liiton työvaliokunnalle viimeistään seitsemää päivää ennen kilpailuja. Kilpailulääkärin pitää aina olla läsnä ottelun aikana; ottelua ei saa käynnistää mikäli kilpailulääkäri ei ole paikalla
8. Kun otellaan A-luokan otteluita tulee paikalla olla ensihoito henkilökunta jolla tarvikkeet lisähapen antamiseksi tajuttomille ottelijoille

16   Punnitustilaisuus

Punnitus tulee järjestää siten, että kunkin otteluparin molemmat ottelijat punnitaan samassa punnitustilaisuudessa samalla vaa’alla ja siten, että ottelijalla tai hänen nimeämällään edustajalla on mahdollisuus olla läsnä vastustajan punnituksessa. Punnituksissa käytetään painoyksikkönä kilogrammaa.

 

Ottelijalle ei saa suorittaa kilpailujen virallista punnitusta ennen kuin on tarkistettu, että hänen sormien ja varpaiden kynnet on leikattu siten, että ne eivät ole vaaraksi vastustajalle. Mikäli kynnet vaativat leikkausta, se tulee suorittaa ennen kuin kilpailija punnitaan.

 

Punnitus järjestetään korkeintaan 24h ja vähintään 2h ennen kilpailutilaisuuden alkua. Punnitusaika ja -paikka pitää mainita kilpailukutsussa. Punnituksissa tulee käyttää vaakaa, joka näyttää painon vähintään sadan gramman tarkkuudella.

 

Ottelijoiden kannattaa tarkkailla painoaan säännöllisesti ja välttää painon jyrkkiä vaihteluita eli lihomista ja liiallista laihduttamista. Ainakaan kansallisiin kilpailuihin ei kannata suorittaa kovaa painonpudotusta. Kovat painonpudotukset kuluttavat elimistöä ja niitä ei kannata tehdä kuin korkeintaan kauden päätavoitteisiin. Etenkin kasvavassa iässä olevien urheilijoiden tulee minimoida painonpudotus.

 

Ottelijalla on mahdollisuus vaihtaa painoluokkaa vielä punnituksen yhteydessä.

17   Lääkärintarkastus

Ammattilaisottelijoille ja SM-kisoihin osallistujille suoritetaan lääkärintarkastus kilpailupäivänä viimeistään ennen kilpailujen alkua. Lääkärintarkastus voidaan suorittaa punnituksen yhteydessä tai siitä erillään, kuitenkin selkeästi ennen kilpailujen alkua, jotta ottelijat ehtivät lämmitellä otteluitaan varten ja jotta lääkäri ehtii ottelualueen äärelle ennen kilpailujen alkua. Lääkärintarkastus suositetaan tehtäväksi riittävällä laajuudella käyttäen apuna liiton virallista kaavaketta.

18   Ottelualue

18.1   Kehälle asetettavat vaatimukset

Kehäköysiä on vähintään neljä kullakin kehän sivulla, kehäköydet on pehmustettu, kehä on neliön mallinen, köysien pituus on 4.9 – 6.1 metriä. Kehässä suositellaan käytettävän koroketta. Mikäli kehässä ei käytetä koroketta, tulee alustana olla joustotatami tai vaihtoehtoisesti vähintään 8cm paksu pehmuste, jossa jäykkyysluokaltaan vähintään kahta erilaista joustavaa materiaalia. Käytettävien materiaalien tulee olla vähintään 25mm paksua. Köysien korkeudet kanveesista lukien ovat neliköysisessä kehässä: 40.6 cm, 71.1 cm, 101.6 cm ja 132.1 cm.

 

Kehäköysien ja kehäkorokkeen ulkoreunan välinen etäisyys tulee neliköysisissä kehissä olla vähintään 60 cm. Kehäköysien ja kehäkorokkeen ulkoreunan väliseksi etäisyydeksi riittää vähintään 50 cm, kun kehässä on viides köysi noin 10 – 18 cm korkeudella. Kehäköysien ja kehän ulkopuolella sijaitsevan pehmustamattoman seinän/pilarin välinen minimietäisyys on 150 cm.

 

Kehäköysien paksuus on 3 – 5 cm ja niiden tulee olla tuettuina toisiinsa kahdella tukiremmillä per kehän sivu ja kehäkulmissa tulee olla pehmusteet. Tukiremmien pitää tosiasiallisesti sitoa köydet toisiinsa kiinni. Tukiremmien päälle voi tarvittaessa käyttää mainostarranauhoja. Tarranauhat itsessään eivät riitä. Ottelualustan tulee olla puhdas, ehjä, tasainen ja pehmeä, kanveesin tulee olla ehjä ja sileä. Ottelualustan pehmusteen paksuus on vähintään 2,5 cm ja enintään 5 cm. Pehmusteen tulee olla kumimaista materiaalia. (Poikkeuksena tapaukset, jolloin koroketta ei ole käytettävissä, tällöin minimipaksuus koko joustavan alustan osalta 8cm tai mikäli kehän rakenne on joustava, riittää pehmusteen paksuudeksi 1,5cm).

 

Mikäli ottelualusta poikkeaa millään tapaa yllämainituista määräyksistä, tulee niihin anoa lupa erikseen Suomen Vapaaotteluliiton hallitukselta.

 

Kilpailuluvan myöntämisen yhteydessä liiton työvaliokunta nimeää liiton taholta henkilön, joka tarkastaa etukäteen kilpailuissa käytettävän kehän turvallisuuden.

18.2   Häkille asetettavat vaatimukset

Häkin kulmatolppien sekä ala- ja yläjuoksujen tulee olla pehmustettu. Ottelualustan tulee olla tasainen. Häkin seinämien verkossa ja muualla häkissä ei saa olla teräviä tai muutoin kilpailijoiden turvallisuutta heikentäviä osia. Ottelualustan tulee olla puhdas, ehjä, tasainen ja pehmeä, kanveesin tulee olla ehjä ja sileä. Ottelualustan pehmusteen paksuus on vähintään 2,5 cm ja enintään 4 cm. Häkki tulee olla korotettu maasta korkeintaan 1,2 metriä (4 jalkaa). Mikäli häkin alla ei käytetä koroketta, tulee alustana olla joustotatami tai vaihtoehtoisesti vähintään 8cm paksu kumimainen pehmuste, jossa jäykkyysluokaltaan vähintään kahta erilaista joustavaa materiaalia. Käytettävien materiaalien tulee olla vähintään 2,5cm paksua. Mikäli häkin koroke on itsessään joustava, riittää alustan pehmusteen paksuudeksi 1,5cm. Pehmusteen tulee olla kumimaista materiaalia.

 

Häkin tulee olla vähintään neljäkulmainen ja häkin seinien tulee olla keskenään yhtä pitkät. Häkin seinien korkeuden tulee olla vähintään 183 cm (7 jalkaa) ja enintään 213 cm (20 jalkaa). Häkin sisähalkaisijan kulmasta kulmaan mitattuna tulee olla vähintään 6,1 metriä (20 jalkaa) ja enintään 9,8 metriä (32 jalkaa).

 

Kilpailuluvan myöntämisen yhteydessä liiton työvaliokunta nimeää liiton taholta henkilön, joka tarkastaa etukäteen kilpailuissa käytettävän häkin turvallisuuden.

19   Otteluvarusteet

Ottelijat käyttävät kilpailujen järjestäjän tarjoamia otteluhanskoja. Omia hanskoja ei saa käyttää kilpailuissa. Taulukossa 1 on lueteltu Suomen Vapaaotteluliiton hyväksymät otteluhanskat.

 

Taulukko 2. Suomen Vapaaotteluliiton hyväksymät otteluhanskat

OTTELULUOKKA	VALMISTAJA	TYYPPI
A – luokka
	TopTen	Evo Flexx
	Twins	GGL-6
	Fairtex	FGV-17
	Hayabusa	Pro MMA glove
	Crest	CGGP-3
	Rival	Pro MMA glove
	Kenka	Pro MMA glove
	Everlast	7671NT
	Farabi	MMA pro-Glove
	Wrange	6683
	Bluecorner	BC00
	Nippon Sport	Free Fight
IMMAF-, C- ja D-luokka
	Crest	CGGP-2
	King	GGL-10(pro)
	Fairtex	FGV-15
	King	GGL-9 (am)
	North Star
	Rival	MMA sparring Glove
	Everlast	7673, 7683
	Paffen Sport	12913
	Top Ten	2022-9
	Bluecorner	BC01
	Wrange	6682
	Freefighter	FF V.03
	Fight	Fight2 amatöörihanska
	Twins	GG-2, GGL-12
	Osuma	Leksa Sparring Glove
	Nippon Sport	Free Fight Sparring
	Topten MMA	Strike2

IMMAF-, C- ja D-luokassa ottelijat käyttävät omia säärisuojiaan, kuitenkin niin, että punaisen kulman ottelija käyttää punaisia säärisuojia ja sinisen kulman ottelija sinisiä säärisuojia. Vain ns. sukkamallisia säärisuojia saa käyttää. Säärisuojissa pitää olla noin 10 mm pehmuste, joka suojaa säärtä ja jalkapöytää. Säärisuojissa ei saa olla mitään kovikkeita, niissä ei saa olla esim. mitään metalli- tai puuosia. Säärisuojien pintamateriaalin pitää olla elastista kangasta.

 

Ottelijan tulee käyttää omia hammassuojia ja alasuojia. Alasuojien tulee olla metallia tai muovia/muovi-kumiseosta. Hammassuojat pitää olla muotoiltu ottelijan hampaiden mukaisesti. Hammassuojien pitää peittää ainakin ylähampaat.

 

Ottelushortsien pitää olla ehjät ja siistit, niissä ei saa olla taskuja, nappeja tai vetoketjuja. Ottelushortsien tulee peittää alasuojat ja pakarat ja ne eivät saa yltää polvien alapuolelle.

 

Suomen Vapaaotteluliiton kilpailuissa ei saa käyttää painitossuja tai korvasuojaa.

20   Tuomarit

Suomen Vapaaotteluliiton kilpailuissa käytetään ainoastaan koulutettuja liiton tuomareita, joista liitto pitää luetteloa. Tuomarilisenssin (kalenterivuosi 2017) hinta on 20€.

uomareiden vaatetuksen tulee olla liiton voimassaolevan tuomareiden ohjesäännön mukainen:

­        musta puolihihallinen kauluspaita tai promootiokohtainen yksivärinen puolihihallinen kauluspaita

­        mustat suorat housut, ei vyötä tai henkseleitä

­        tummat korottomat nilkkojen yli ulottuvat jalkineet, esim. painitossut.

 

Kilpailujärjestäjän tulee varata tuomarit kisoihin hyvissä ajoin, mielellään vähintään kuukautta ennen kisoja. Luettelo tuomareista tulee toimittaa kuukautta ennen kilpailuja liiton tuomarivastaavalle sähköpostilla osoitteeseen tuomarivastaava@vapaaottelu.fi.

 

Kilpailumatkoista tuomareille maksetaan oman auton käytöstä verottajan määrittämä kilometrikorvaus tai halvimman julkisen kulkuvälineen matkalippu kodin ja kilpailupaikan väliseltä edestakaiselta matkalta. Kulloinkin käytettävästä kulkuvälineestä ja mahdollisista yhteiskuljetuksista päättää kilpailun päätuomari yhdessä kilpailun järjestäjän kanssa. Matkakustannuksissa pyritään löytämään kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto.

 

Tuomareille maksetaan veroton koko- tai puolipäiväraha riippuen matkojen ja kilpailutapahtuman yhteiskestosta. Keston ollessa yli 6 tuntia maksetaan puolipäiväraha ja yli 10 tuntia kokopäiväraha verottajan voimassaolevien ohjeiden mukaisesti.

 

Kilpailujärjestäjä maksaa tuomareiden korvaukset Vapaaottelutuomarit ry:lle päätuomarin toimittaman kirjanpitolain mukaisen laskun mukaisesti ja yhdistys tilittää korvaukset tuomareille.

Amatööritapahtumien tuomaroinnista maksetaan päivärahojen + km-korvausten lisäksi 25€ maksu.

Ammattilaisilloista maksetaan yhdistykselle tapahtuman tuomaroinnin järjestämisestä seuraavasti:

• Summat vahvistetaan liiton toimesta erikseen ja ne ovat riippuvaiset tapahtuman katsojamäärästä
•  Ammattilaistapahtumat 1.7.2016 alkaen
  • Alle 5000 katsojaa: 900€
  • Yli 5000 katsojaa: sovitaan tapauskohtaisesti
• HUOM! Hinnastoa tarkistettu (laskettu) aikaisemmasta ilmoitetusta Vapaaottelutuomarit ry:n saatua sponsorin vuodelle 2017.

Mikäli kilpailumatka edellyttää yöpymistä on kilpailujärjestäjän järjestettävä tuomareille majoitus tai korvattava majoituksesta aiheutuneet kohtuulliset etukäteen kilpailunjärjestäjän kanssa sovitut kulut.

Päätuomaripöydän tulee sijaita ottelualueen eli kehän tai häkin välittömässä läheisyydessä. Kaaviokuva on liitteenä (liite 1).

Lisätietoja: tuomarivastaava Lassi Minkkinen (vapaaottelutuomarit@gmail.com tai puh. 0505520696).

21   Kulma-avustajat

IMMAF-, C- ja D-luokan otteluissa ottelijalla tulee olla vähintään yksi, enintään kaksi kulma-avustajaa; A-luokan otteluissa ottelijalla tulee olla vähintään yksi, mutta enintään kolme kulma-avustajaa. Kehään saa tulla vain yksi kulma-avustaja huoltamaan ottelijaa erätaukojen aikana tai ottelijan loukkaantuessa. Häkkiin saa tulla kaksi kulma-avustajaa huoltamaan ottelijaa erätaukojen aikana ja lääkintähenkilöstön lisäksi yksi kulma-avustaja ottelijan loukkaantuessa.

 

Kulma-avustajien tulee ottelun aikana pysyä ottelijan kehä-/häkkikulmauksessa avustajille varatuilla paikoilla. Kulma-avustajat eivät saa ottelun aikana lähteä kiertämään ottelualuetta.

 

Kehätuomarilla on oikeus huomauttaa tai varoittaa kulma-avustajaa epäurheilija­maisesta tai muutoin sääntöjen vastaisesta toiminnasta. Mikäli kulma-avustaja ei kehätuomarin toistuvista huomautuksista tai varoituksista huolimatta käyttäydy asiallisesti tai hän syyllistyy törkeään epäurheilijamaiseen tai muutoin sääntöjen vastaiseen tekoon, kehätuomari voi määrätä kulma-avustajan poistettavaksi kisapaikalta.

22   Käyttäytyminen ja pukeutuminen kilpailupaikalla

Ottelijoiden, huoltajien ja toimitsijoiden tulee pukeutua asiallisesti sekä pidättäytyä epäurheilijamaisesta, halveeraavasta ja rasistisesta käyttäytymisestä. Ottelijan avustajilla tulee ottelun aikana olla urheilullinen asustus, esim. verryttely­puvussa saa toimia avustajana, mutta farkuissa ei saa toimia avustajana.

23   Protestit

Amatööriotteluiden tuloksista voi protestoida ainoastaan SM-kilpailuissa ja Finnish Openissa.

• Ottelijan taustajoukot (nimetty manageri tai valmentaja) tyytymättömiä ottelun lopputulokseen -> lähettävät kirjallisen protestin (suomi/englanti) 48h kuluessa tapahtuman loppumisesta SVOL:n hallitukselle
• Protestimaksu (500€) on maksettava liiton tilille viimeistään seitsemän vuorokautta ottelun loppumisen jälkeen.

• Hallitus arpoo sääntökomitean jäsenistä kolmihenkisen tiimin, joista yksi on tuomarijäsen. Valittujen sidokset ottelijoihin ja/tai ottelujärjestäjiin tarkistetaan ja tarvittaessa arvotaan yksi tai useampi korvaava jäsen.

• Tiimi toimittaa ratkaisun hallitukselle seitsemän vrk kuluessa joka vahvistaa sekä hoitaa tiedotuksen ja toimeenpanon.

• Hallitus palauttaa läpimenneen protestin tekijälle tämän suorittaman maksun.

24   Seuran edustaminen

Kilpailija voi saman kilpailukauden (1.9. – 31.8.) aikana edustaa vain yhtä seuraa. Liiton hallitus voi kilpailijan anomuksesta päättää poikkeuksen, mikäli kilpailija ei voi edustaa entistä seuraansa johtuen sen toiminnan loppumisesta tai muusta siihen verrattavasta syystä, tai kilpailija muuttaa pysyvästi toiselle paikkakunnalle.

 

Mikäli kilpailija aikoo edustaa uudella kilpailukaudella toista seuraa kuin edellisellä kaudella, tulee hänen itsensä tai uuden seuran ilmoittaa tästä kirjallisesti liiton hallitukselle siten, että tieto on perillä ennen uuden kilpailukauden alkua, eli 31.8. klo 24.00. Ilmoituksessa on oltava kilpailijan oma edustussitoumus ja entisen seuran suostumus. Entinen seura on velvollinen antamaan suostumuksensa, mikäli kilpailija on hoitanut jäsenmaksu- ym. velvoitteensa seuralle. Ilmoitus tehdään sitä varten laaditulle kaavakkeelle.

 

Mikäli kilpailija ei ole edellisellä kilpailukaudella edustanut mitään seuraa Suomen Vapaaotteluliiton virallisessa ottelussa tai kilpailussa, hän on vapaa edustamaan haluamaansa liiton jäsenseuraa ilman ilmoitusvelvollisuutta.

 

Seuran edustajaksi voidaan hyväksyä ulkomaalainen henkilö, jos hän asuu vakituisesti Suomessa ja on edustamansa seuran jäsen.

 

Kilpailija voi edustaa vain sellaista liiton jäsenseuraa, joka on maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksunsa liitolle.

25   Menettely ottelijan loukkaantumisen yhteydessä

Mikäli toinen ottelijoista loukkaantuu tahattoman sääntöjen vastaisen tilanteen tai tekniikan seurauksena ottelun ensimmäisessä erässä, eikä tämän seurauksena kilpailulääkärin arvion perusteella kykene jatkamaan ottelua, ottelun tulos on No Contest. Esimerkki tällaisesta on selkeästi tahattomasta päiden yhteen kolahtamisesta seuraava haava.

 

Mikäli toinen ottelijoista loukkaantuu tahattoman sääntöjen vastaisen tilanteen tai tekniikan seurauksena ottelun ensimmäisen erän jälkeen, eikä tämän seurauksena kilpailulääkärin arvion perusteella kykene jatkamaan ottelua, ottelu arvostellaan siihen saakka tapahtuneen ottelunkulun perusteella jolloin ottelun lopputulos on Technical Decision tai Technical Draw, normaalin arvostelutuomareiden päätöksen mukaisesti.

 

Mikäli ottelija loukkaantuu sääntöjen mukaisen tekniikan tai tilanteen yhteydessä eikä tämän seurauksena kilpailulääkärin arvion perusteella kykene jatkamaan ottelua, loukkaantumaton ottelija voittaa ottelun TKO (injury) -tuomiolla.

 

Kehätuomarilla on oikeus keskeyttää ottelu luovutusotetilanteessa, vaikka ottelija ei taputtaisikaan, jos kehätuomari katsoo, että ottelun jatkaminen kyseenomaisessa luovutusote­tilanteessa olisi vaaraksi urheilijan terveydelle. Tällöin ottelun lopputulos on Technical Submission. Tällainen voi olla esimerkiksi:

­        kuristustilanne, jossa ottelijan suorituskyky heikkenee siinä määrin, että hän on alkamassa menettää tajuntaansa tai on jo menettänyt tajuntansa

­        lukotustilanne, jossa nivel on väännetty luonnottomaan kulmaan tai sijoiltaan tai siitä on kuulunut rikkoutumiseen viittaava ääni tai ottelija ääntelee tai elehtii loukkaantumiseen viittaavasti.

 

Loukkaantunutta ottelijaa voidaan hoitaa erätauon aikana, mutta ei erän aikana. Esimerkiksi nenäverenvuodon kohdalla veret voidaan pyyhkiä ottelijoista erän aikana, mutta varsinaista nenäverenvuodon tyrehdyttämistä ei suoriteta erän aikana muuta kuin D-luokan otteluissa. Mikäli kehätuomari katsoo, että on syytä pyyhkiä verta ottelijoista, hänen tulee keskeyttää ottelu STOP-komennolla ja ohjeistaa ajanottaja pysäyttämään kello TIME-komennolla. Kehätuomarin tulee välttää ottelun pysäyttämistä nenäverenvuodon johdosta kesken aktiivisen ottelutilanteen.

 

Mikäli ottelija loukkaantuu, kehätuomari keskeyttää ottelun ja pyytää lääkärin tutkimaan ottelijan tilan. Mikäli ottelija pystyy liikkumaan, lääkäri tarkistaa hänen tilansa kehäkulmassa. Mikäli ottelija ei pysty liikkumaan, lääkäri tulee kehään tarkastamaan hänen tilansa.

26   Menettely tyrmäyksen jälkeen

Tyrmäyksen sattuessa ottelijalle määrätään vähintään kahden kuukauden kilpailukielto, joka on voimassa kaikissa liiton kilpailuissa. Kilpailukielto tulee voimaan aina tuomion ollessa KO. Kilpailunjärjestäjän velvollisuus on raportoida tapahtuneesta liiton hallitukselle, joka tapauskohtaisesti määrittelee kilpailukiellon pituuden minimin ollessa kuitenkin 2 kuukautta.

 

Päästä tyrmätyn ottelijan tulee tyrmäyksen jälkeen levätä riittävästi ja välttää ainakin viikon ajan kaikkea fyysistä rasitusta. Kaikkia päähän kohdistuvia tärähdyksiä tulee välttää vähintään kuukauden ajan tyrmäyksen jälkeen.

27   Sairaana urheileminen ja tarvittavat todistukset

Sairaana urheileminen on vaaraksi terveydelle. Kuumetaudin jälkeen pitää levätä vähintään kaksi päivää, eli tällöin tulee välttää kaikenlaista fyysistä rasitusta, kuten urheilua. Kaksi päivää on siis minimi lepoaika kuumetaudin jälkeen ja tärkeintä on kuunnella omaa kehoa, puolikuntoisena ei saa urheilla.

 

Kilpaileminen ja harjoituksiin osallistuminen on kielletty mikäli urheilijalla on tart­tuvia tauteja, esimerkiksi märkärupi, silsa, flunssa, hepatiitti B, hepatiitti C, hiv tms.

Jokaisen SVOL alaisiin ammattilaissäännöillä käytäviin kilpailuihin osallistuvan ottelijan tulee toimittaa ennen ottelua voimassa oleva vuositarkastuslomake järjestävälle taholle (lomake kts ”Ohjeet lääkärintarkastusta varten & tarkastuslomake”). Voimassa oleva lääkärintarkastus on vaatimus kilpailuihin osallistumiselle. Lääkärintarkastus on voimassa yhden vuoden. Tämä koskee vain ammattilaisottelijoita.

Kaikilla otteluihin osallistuvilla urheilijoilla tulee olla enintään 6kk vanhat verikoetulokset siitä, että hänellä ei ole HIV-, hepatiitti B – tai hepatiitti C -tartuntaa (S-HBsAg, S-HCVAb, S-Hiv). Tämä määräys koskee niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin kilpailijoita. Todistus pitää esittää kilpailujen punnitusten yhteydessä tai ammattilaistapahtumien osalta kilpailujärjestäjän niin vaatiessa ammattilaisottelua sovittaessa, kuitenkin viimeistään punnituksen yhteydessä.

28   Urheilijan ravinto

Ravinnolla voidaan monella tapaa kohentaa terveyttä ja parantaa suorituskykyä. Urheilijan terveyden ja suorituskyvyn kannalta voidaan ravinnon joitakin osa-alueita laittaa tärkeysjärjestykseen sen suhteen kuinka merkittäviä osa-alueet ovat ja missä määrin puutteet niissä heikentävät muiden osa-alueiden hyödyn toteutumista.

 

Ravinnon osa-alueet voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen seuraavasti:

1. Sopiva energiansaanti
2. Nestetasapainon ylläpito
3. Riittävä vitamiinien ja mineraalien saanti
4. Sopiva hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan saanti
5. Aterioiden ajoitukset
6. Muut ravinnon laadulliset tekijät ja ravintolisät

 

Sopiva energiansaanti on selkeästi merkittävin tekijä suorituskyvyn kannalta. Liian vähäinen energiansaanti on suurin suorituskykyä heikentävä tekijä, jonka haitallinen vaikutus ei olennaisesti muutu, vaikka muut asiat ravinnossa olisivat hyvin hoidettuja.

 

Nestevajeeseen joutuminen on helpoin tapa nopeasti heikentää suorituskykyään – jo tunnin aikana urheilija voi heikentää suorituskykyään kymmeniä prosentteja, mikäli nestehuolto ei toimi. Urheilijan tulee huolehtia nesteen riittävästä saannista.

 

Puutteellinen vitamiinien tai mineraalien saanti voi heikentää suorituskykyä joko suoraan (raudanpuute) tai välillisesti. Riittävä vitamiinien ja mineraalien saanti on terveydelle ja suorituskyvylle välttämätöntä, mutta myös melko helppoa mikäli ruokavalio on monipuolinen ja hyvälaatuinen ja käytössä on monivitamiini/mineraalivalmiste.

 

Sopiva hiilihydraatin, proteiinin ja rasvan saanti on keskeistä terveydelle ja suorituskyvylle. Urheilija voi jaksaa syömällä energiaravintoainesisällöltään hyvin monenlaista ruokavaliota (esim. erittäin paljon rasvaa tai hiilihydraatteja), mutta urheilija jaksaa ja kehittyy paremmin kun eri energiaravintoaineiden saannit ovat keskenään tasapainossa.

 

Aterioiden sopivat ajoitukset pitkin päivää sekä harjoittelun ympärillä tuovat lisähyötyjä. Syömisen ajoituksissa voidaan erottaa kaksi eri tekijää: arkisyömisen tasaisuus sekä ravinnon ajoitukset ennen ja jälkeen harjoittelun.

 

Muiden ravinnon laadullisten tekijöiden ja ravintolisien vaikutus ja merkitys ovat enimmäkseen riippuvaisia siitä ovatko ravinnon muut asiat kunnossa. Mikäli listan alkupään asiat ovat hyvin hoidettuja, niin esimerkiksi erilaisten ravintolisien merkitys suorituskyvylle on olematon tai hyvin vähäinen (lukuunottamatta kreatiinia).

 

Lähde ja lisätietoja:

Suomen Olympiakomitea

http://www.noc.fi/valmennus/urheiluravitsemus/

29   Urheilijan painonhallinta

Kehon paino näyttelee omaa osaansa urheilijan suorituskyvyssä. Painoluokkalajina vapaaottelu on painonhallinnan suhteen hyvinkin vaativa urheilulaji. Urheilijalta edellytetään joskus suhteettoman kovaa ponnistelua, jotta kehon paino asettuu kilpailupunnituksessa omaan painoluokkaan.

 

Vaikka kehon paino kuuluu varsin keskeisenä osana lajin luonteeseen, on tärkeää, että asia ei nouse liian suureen rooliin urheilijan päivittäisessä elämässä. Riskinä on painon liiallinen kontrolli ja seurauksena syömiseen liittyvät ongelmat. Hyvä slogan urheilijan järkevälle painonhallinnalle onkin: ”Hallitse painoasi syömällä, älä olemalla syömättä”.

 

Painon hallinnan keskeisin osa on siis tasapainoinen ruokavalio. Mikäli urheilijalle tulee tarpeita painon pudottamiseen tai lisäämiseen, tulee muutosten olla hyvin perusteltuja ja ohjeistettuja ja niiden tulee pohjautua urheilijan omiin ruokailutottumuksiin. Ruokailutottumusten tarkasteluun hyvä menetelmä on kaikkien syömisten ja juomisten kirjaaminen ruokapäiväkirjaan. On myös hyvä tiedostaa erityisesti painon pudottamiseen liittyvät syömisongelmat, jottei ikäviä seuraamuksia pääsisi syntymään.

 

On tavallista, että urheilijan painoa ja kehon koostumusta seurataan erilaisin mittausmenetelmin. Osa menetelmistä on hyviä, osa hyvinkin epäluotettavia. Olennaista on, että mittaukset tehdään perustellusti ja tulosten tulkitsija ymmärtää eri mittausmenetelmiin liittyvät virhelähteet ja osaa tehdä niistä realistisia johtopäätöksiä. Tulosten tulkitsijalla on myös suuri vastuu mittausten perusteella annetuista ohjeista.

 

Kehon koostumukseen liittyvien mittaustulosten seurantaa kannattaa tehdä vain urheilijan omien tulosten välillä. Epärealististen ihannearvojen tavoittelu saattaa johtaa täysin harhateille, huolimattomat huomautukset saattavat johtaa jopa terveydelle vaarallisiin painonpudotusyrityksiin.

 

Painoon ja kehon koostumukseen liittyville mittauksille ei kannata antaa liian suurta painoarvoa, sillä mittaustulokset eivät suoraan kerro urheilijan suorituskyvystä. On hyvä muistaa, että todelliset tulokset mitataan kilpailuissa.

 

Nuorten urheilijoiden kehon mittojen seuranta:

 

Kasvuikäisen kehon suhteet ovat erilaiset kuin aikuisella, siksi aikuisille laadittuja paino ym. taulukoita ei tule käyttää nuoren urheilijan seurannassa. Alle puberteetti-ikäisen tai juuri puberteettivaiheessa olevan nuoren painon ja pituuden seuranta kasvukäyrien avulla kertoo milloin ravitsemukseen tulee kiinnittää huomiota. Nuorten pituuden ja painon seurannasta päävastuun kantaa kouluterveydenhuolto.

 

Mikäli nuoren urheilijan paino ja / tai pituus jää kasvukäyrästössä jälkeen, saattaa se olla merkki riittämättömästä ravitsemuksesta, mikäli muuta syytä muutokselle ei löydy. Tällöin on hyvä selvittää urheilijan syömiskäyttäytymistä kotona ja koulussa sekä tarkastella ruokailujen sisältöjä ja rytmitystä ruokapäiväkirjanpidon avulla.

 

Kasvuikäisten osalta on ohjeita annettaessa syytä muistaa, että vastuu esim. ravitsemusasioihin liittyen on edelleen vanhemmilla.

 

Lähde ja lisätietoja:

Suomen Olympiakomitea

http://www.noc.fi/valmennus/urheiluravitsemus/painonhallinta/

30   Peseytyminen ja puhtaus

Harjoittelijoiden ja kilpailijoiden tulee huolehtia peseytymisestä ja puhtaudesta, jotta mahdollisia terveyshaittoja ei pääse syntymään. Harjoitus- ja kilpailuvaatteet tulisi pestä aina käytön jälkeen. Esimerkiksi jalkasieni voi levitä helposti yleisistä tiloista, jos puhtaudesta ei huolehdita.

Huom! Kaikille harjoittelijoille ja kilpailijoille suositellaan säännöllistä ketokonatsoli-lääkeshampoon (esim. Nizoral) käyttöä. Koko keho kannattaa pestä ketokonatsoli-lääkeshampoolla viikoittain sienitautien leviämisen kurissa pitämiseksi.

31   Doping ja huumausaineet

Suomen Vapaaotteluliitto ja sen jäsenseurat ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingsäännöstöön ja sitä kautta Maailman antidoping­säännöstöön (WADC, World Antidoping Code) sekä kansainvälisen liiton (IMMAF) antidopingsäännöstöön.

 

Kilpailuihin tai muuhunkaan lajitoimintaan ei saa osallistua dopingin, huumaus­aineiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Suomen Vapaaotteluliitolla on oikeus myöntää kilpailu- ja toimitsijakieltoja urheilijalle tai toimitsijalle, joka syyllistyy doping-rikkomuksiin. Liitolla ja Suomen Antidopingtoimikunnalla on oikeus järjestää kilpailijoille doping-testit kilpailuissa sekä kilpailujen ulkopuolella.

 

Suomen antidopingsäännöstön mukaan dopingrikkomuksia ovat:

–       Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä

–       Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys

–       Kieltäytyminen dopingtestistä

–       Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti

–       Dopingvalvonnan tai -testin manipulointi ja sen yritys

–       Dopingaineiden hallussapito

–       Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen

–       Dopingin edistäminen

 

Suomen antidopingsäännöstön mukaan dopingrikkomuksesta voidaan määrätä

seuraamuksena:

–       Kilpailutuloksen mitätöinti

–       Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen

–       Urheilun toimintakielto

–       Kirjallinen varoitus